Kevät tekee tuloaan. Hyvin selvästi.

Töyhtöhyyppä (löysin käännöksen sanakirjasta äsken :)...) tuli myös, tänään. Tai niitä oli kaksikymmentä, ainakin. Ikkunoiden pesu jäi hetkeksi unholaan kun näin ja kuulin niiden tuloa. En olisi uskonut korviani mutta kun satuin näkemään. Tyypilliset leveät siivet ja lintujen tyypillinen "heiluva" lento. Isä opetti minulle aikoinaan sen. Että siitä nimenomaan tunnistaa töyhtöhyypän.

Katselin kukkapenkkejä, en uskonut löytäväni mitään vielä. Mutta ne tulevat uskollisesti. Akleijat. Scillat. Löysin myös syksyllä unohtuneet rikkaruohot, kuten voikukan lehdet... Mutta Stampe tykkää niistä, ei hätää.

Stampe pääsi ulos tänään, kävelylle. Ja sai manikyyrinkin. Hyvin tarpeellista. Hän oli niin kiltisti sylissäni sillä aikaa, ihan kuin olisi istunut jossain kauneushotolassa lukemassa pupujen aikakauslehdessä jotain mielenkiintoista... Hän tunsi varmaan kaikki kevään ihanat tuoreet tuoksut nenässään, ja haaveili kesästä... Kuten ihmisetkin.