Harmaahallakko yllätti minut eilen. Oli tosi tuulinen päivä, ratsastuskentän hiekka lensi välillä silmiin, luulin että vuonohevonen ihan kohta hyppää sivuun tai ryntää kentän toiselle puolelle... Mutta harmaahallakko käveli rauhallisesti, kuunteli, yritti kerran päästä kentän laidassa kasvavaan ruohoon, mutta hyväksyi protestini melko välittömästi, jatkoi kuuntelemista, ja lopuksi, kun ajattelin "kaula alas pitkäksi" ja laskin käteni rennoiksi, vuonohevonen yhtäkkiä haukotteli suuresti pari kertaa, niin että ohjat tuntuivat leijuvan ilmassa muutaman sekunnin ajan :)! Onko niin tylsää? kyselin, mutta muistan kuulleeni joskus, että jos hevonen haukottelee, niin se on hyvän olon merkki, se on rento, rauhallinen, eikä yhtään jännittynyt tai epämukavassa olossa. Joten minäkin siinä rauhoituin, ja kun menimme kentästä pois, niin hän ei edes yrittänyt napata ruohoa itselleen, vaikka nurmikkoa oli polun molemmilla puolilla. Vuonohevonen oli tyytyväinen. Kuten minäkin.