Kultaiset kengät, kultaiset jalat...

Monta iltaa ollaan tytön kanssa oltu vettä viemässä hevosille laitumelle. Työtä on tehty hitaasti ja nautiskellen, jotta saisi olla ulkona mahdollisimman paljon. Ja hevosia katsomassa. Aamulla silmien avaaminen on ollut hieman vaikeampaa, mutta viis siitä. Kesäiltaa pitää ottaa talteen. Niitä kauniita on niin vähän.

Hevosen selkään en ole vieläkään päässyt. Kaikkea muuta on ollut, ihan niin kuin työtä olisi enemmän ja lomaa vähemmän kesällä. Mutta kyllä se vielä paranee. Luulisin. Kultaiset kaviot ovat juoksemista varten. Paitsi silloin kun pääsee laitumelle sateen jälkeen mehevää ruohoa syömään.