Kevätkaihonkukka on tulossa! Nurmikon kukkaympyrän reunaan. Kylmästä tuulesta huolimatta! Kyllä minä odotan sitä päivää kun kukat uskaltavat näyttäytyä kunnolla!
En ole vieläkään haravoinut. Vain vähän. Siellä täällä. Sitä mukaa kun humööriä riittää. Näin sitä pitää. Eihän siinä mitään kiirettä. Jos ei ehdi ennenkuin ruoho alkaa kasvaa niin ruoho ainakin hyötyy siitä!

On ollut ratsastus- ja tallipäiviä tällä viikolla. Paljon mukavaa oleskelua hevosten seurassa. Karsinoiden siivoamista. Harjojen puhdistamista. Hevosten harjaamista. Joka hetki on ollut arvokas. Sielulle lepoaikaa, ajatuksille hevosymmärtämisaikaa.

Sain käteeni Leena Kurikan uusin kirja hevosen käsittelystä. Paljon mielenkiintoisia ajatuksia, hyviä ideoita. Haluaisi melkein heti hevosten pariin kokeilemaan itse. Pyöröaitaukseen... :) vaikka enhän minä osaisi sillä tavalla...

No, huomenna pääsen kurssiin. Vähän avoja, sulkuja, tasapainoilua... katsotaan mitä uusi opettaja tuo esiin luennoissaan!