Täältä tullaan! Ei tämä lumi minua estä! Olen nuori, vahva ja kaunis!! Siis se on nimenomaan tämän nuoren vuonisherran omat sanat... ei minun :)... tulkinta vain on minun. Kuva on otettu ennen viimepäivien sulakeli, joten lumi oli kevyt ja pehmeä, kuten näkyy.
Kävin eilen vuoniksia tapaamassa. Se auttaa kaikkiin vaivoihin :). Jopa tenniskyynärpää paranee samalla hetkellä kun näen hevosia juoksemassa, syömässä tai vain lepäämässä. Annoin vähän välipalaheiniä niille ja sain samalla sopivan juttelutuokion. Sanoivat nauttivan jo auringon säteistä, kevät tulee... Karvaan lähdöstäkin sen jo huomaa. Ei kaikilla vielä, mutta pieni varoitus tulevasta: Kohta saa hangata itsensä lumeen ennen kuin menee sisään tallireissun jälkeen. Ellei halua niitä hevoskarvoja voileivän päälle :).
Toissapäivänä olin ratsastamassa. Tuntui oudolta. Kunnon ratsastaminen on jäänyt vähiin viime viikkoina, ja sen huomaa heti kropassa, ja ehkä päässäkin. Taidan ajatella vähän niinkuin vuonikset, odotan kevään ja hyvän ratsastuskelin tuloa, jotta saisin ratsastaa oikein kunnolla. Mutta kyllä tämänkin viikon ratsastus oli omalla tavallaan nautinto. Vuonohevoset olivat kuuliaisia, yrittivät, kysyivät, tarkistivat myös olenko hereillä vai saavatko he tehdä omia kiemuroita radalla... :). Olen viime aikoina lukenut monessa hevoslehdessä ja nettisivulla, miten tärkeä on muistaa pitää hauskaa hevostensa kanssa. Etteivät hienot tulokset olisi ensi sijalla, vaan ihan tärkein asia - koska kyseessä on elävä olento jonka kanssa voi kommunikoida - tärkein olisi yhteistyö ja ilo tehdä työtä yhdessä.
Winston Churchill on kuulemma sanonut (luin sen tytön hevoslehdestä äsken): There is something about the outside of a horse that is good for the inside of a man. Ja sen voin kyllä allekirjoittaa! Jatketaan tallihommissa (vuono)hevosten parissa, vieressä ja kanssa!
