Katse lämmittää, vaikka ulkona on -15 astetta. Tämä vuonisherra tulee aina tervehtimään kun tulen veräjälle, pyytämään vähän rapsutusta, nuuskimaan olisiko jossain muutama heinänkorsi... Tai muuten vaan juttelemaan. Ei niin ettei olisi muuta tekemistä... mutta kuitenkin...

Hänen äitinsä oli luciakulkueessa eilen. Ja äitinsä ystävätärkin. Ihanteellinen vuonohevosten parivaljakko. Toinen johti kulkuetta ratsuhevosena, toisella oli koko luciaseurue reessään. Perään tuli sitten vielä pari hevosta, ja sitten tonttuja aikamoinen määrä. Valaisivat katuja kaupungin halki. Moni ihmetteli vuonohevosten nallemaista turkista. Pitää vain saada koskettaa! Kosketus lämmittää... pehmentää mieltä...

Kunnon vaatteet päälle vaan, niin ulkona tarkenee ainakin hetken!