Siis pari viikkoa sitten kuvattu. Luulin että minulla on vain myskmalva puutarhassa, mutta jostain olen saanut toisenlaisen pensaisemman malvan, ja se kukkii myöhään!!! Nimeä en tiedä, olisi kiva jos joku vihjaisi... haluan tietää kuka asuu puutarhassani! :)
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
maanantai 21. marraskuuta 2011
Lankku iltapalaksi. Sopisiko testata? Vuoden loppuun asti tai tämän viikon...
Siis että mitä tarkoitan?
KuntoPlus lehden viime numerossa oli kirjoitus lankusta, joka sai minut vähän innostumaan.
Kyseessä on staattinen treeni, joka alussa kestää ehkä minuutin,korkeintaan kaksi, mutta joka yksinkertaisuudessaan, oikein suoritettuna, antaa hyvää lisätreeniä selän ja vatsan lihaksille.
Okei, kirjoitettiin minuutista, kahdesta, korkeintaan 10 minuutista. Guinness ennätys aiheessa oli 70+ -ikäisellä naisella (USA), joka oli jaksanut peräti vähän päälle 30 minuuttia! Jos et ole kokeillut, saatat miettiä mitä ihmeessä siinä on niin raskasta ettei jaksaisi... Kokeile, googlaamalla löydät kyllä ohjeet, niin näet miten raskasta...
Eka kerralla jaksoin 28 sekuntia. Huh!!! (Kuntoni on kyllä nollan alapuolella). Mutta kun löytää oikeat lihakset niin... seuraavana päivänä jaksoin minuutin. Eilen onnistuin 1,5 minuuttia. En varmaan pysty lisäämään suoritusaikaa tässä vauhdissa jatkossa mutta... Kun laittaa kellon (puhelimen "sekuntimittari") nenän eteen niin jaksaa ehkä 10 sekuntia vielä senkin jälkeen kun olisi muuten lopettanut...
Mihin tähtään? En 5 minuutin suoritukseen, en 10 minuutin suoritukseen... Siis minkä takia sitten?
Heppatätinä haluan saavuttaa paremman tasapainon, hyvien vatsa- ja selkälihaksien ansiosta, jotta saisin hevosen paremmin ymmärtämään mitä haluan sen tekevän, ilman että tasapainoni puhuu ihan toista kieltä. Palikat oikeille paikoilleen, jotta hevonen ymmärtää vihjeeni...
Jumppaohjelmia on vaikka kuinka monta, mutta jos ei jaksa, viitsi, niin ei niistä ole hyötyä. Jos tätä jaksaisi, ehtisi, viitsisi, edes muutaman kerran, niin pari minuuttia päivässä olisi hyvä asia kropalle. Mikä ettei!
Siis että mitä tarkoitan?
KuntoPlus lehden viime numerossa oli kirjoitus lankusta, joka sai minut vähän innostumaan.
Kyseessä on staattinen treeni, joka alussa kestää ehkä minuutin,korkeintaan kaksi, mutta joka yksinkertaisuudessaan, oikein suoritettuna, antaa hyvää lisätreeniä selän ja vatsan lihaksille.
Okei, kirjoitettiin minuutista, kahdesta, korkeintaan 10 minuutista. Guinness ennätys aiheessa oli 70+ -ikäisellä naisella (USA), joka oli jaksanut peräti vähän päälle 30 minuuttia! Jos et ole kokeillut, saatat miettiä mitä ihmeessä siinä on niin raskasta ettei jaksaisi... Kokeile, googlaamalla löydät kyllä ohjeet, niin näet miten raskasta...
Eka kerralla jaksoin 28 sekuntia. Huh!!! (Kuntoni on kyllä nollan alapuolella). Mutta kun löytää oikeat lihakset niin... seuraavana päivänä jaksoin minuutin. Eilen onnistuin 1,5 minuuttia. En varmaan pysty lisäämään suoritusaikaa tässä vauhdissa jatkossa mutta... Kun laittaa kellon (puhelimen "sekuntimittari") nenän eteen niin jaksaa ehkä 10 sekuntia vielä senkin jälkeen kun olisi muuten lopettanut...
Mihin tähtään? En 5 minuutin suoritukseen, en 10 minuutin suoritukseen... Siis minkä takia sitten?
Heppatätinä haluan saavuttaa paremman tasapainon, hyvien vatsa- ja selkälihaksien ansiosta, jotta saisin hevosen paremmin ymmärtämään mitä haluan sen tekevän, ilman että tasapainoni puhuu ihan toista kieltä. Palikat oikeille paikoilleen, jotta hevonen ymmärtää vihjeeni...
Jumppaohjelmia on vaikka kuinka monta, mutta jos ei jaksa, viitsi, niin ei niistä ole hyötyä. Jos tätä jaksaisi, ehtisi, viitsisi, edes muutaman kerran, niin pari minuuttia päivässä olisi hyvä asia kropalle. Mikä ettei!
Tunnisteet:
akateeminen ratsastustaito,
hevoset,
hyvä olo,
ratsastus,
suomalainen syksy
torstai 10. marraskuuta 2011
Hevoset ja Ratsastus, TunneHeveonen, Hippos ja Hästfocus. Kaikki sisältävät mielenkiintoisia, hyödyllisiä artikkeleita. Ja saavat minut innostumaan, nyt pitää päästä ratsastamaan, kokeilemaan, kuuntelemaan hevosta, pehmenemään käsistään...
Toivottavasti nyt viikonloppuna!
Hippoksen kolumnisti Kyra Kyrklund jakaa aina hyviä ajatuksia ja ideoita sellaisessa muodossa, että maallikkokin saa siitä jotain, vaikka tuskin pystyy nostamaan laukkaa oikein! Pitäisi melkein kerätä hänen kirjoituksensa yhteen kansiin oppikirjaksi...
Toivottavasti nyt viikonloppuna!
Hippoksen kolumnisti Kyra Kyrklund jakaa aina hyviä ajatuksia ja ideoita sellaisessa muodossa, että maallikkokin saa siitä jotain, vaikka tuskin pystyy nostamaan laukkaa oikein! Pitäisi melkein kerätä hänen kirjoituksensa yhteen kansiin oppikirjaksi...
Tunnisteet:
akateeminen ratsastustaito,
hevoset,
hyvä olo,
ratsastus,
suomalainen syksy,
terapia,
vuonohevonen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)