Hei taas! Pitkästä aikaa...
En siis kirjoita enää tähän blogiin, vaan siihen mun ruotsinkieliseen mitthobbyrum-sivuun, mutta kun... :)

Olin nimittäin konsertissa tänään, sellainen hyväntekeväisyyskonsertti johon mahtui vähän kuorolaulua, vähän puhallinorkesteria ja sitten tämä jousiorkesteri, jonka biisi sai minut ihan outoja muistamaan ja näkemään... :).

Soittivat Armas Järnefeltin Berceuse kehtolaulun.
Ja yhtäkkiä näin päässäni vanhan mustavalkoisen kotimaisen elokuvan. Paljon järvimaisemaa, vähän dramaattinen mutta lämmin kesätuuli hiuksissa, tyttö seisoo rannassa haaveilemassa kenties poikaystävää jossain merellä, tai muuten vaan haikeissa mietteissä...

Siis se oli aikamoinen tunne.
Ihan kuin olisin pieni, näkisin äitini olohuoneessa katsomassa kotimaista elokuvaa, luettelemassa näyttelijöiden nimiä... :)... Turkka, Ansa Ikonen, Olavi Virta, Leif Wager... :)

Sen takia mun pitikin kirjoittaa tähän suomenkieliseen blogiin :)!

Hyvää kevään jatkoa teille!

PS. Kyllä mulla ideoita on edelleen, vaikka kuinka paljon, yleensä en ehdi, tai tämä netti vie aikaansa, sekin, ja siinä ruotsinkielisessä olen vähän kirjoittanut mitä olen ehtinyt tehdä... mutta... DS.

Hei taas!
Minähän en kirjoita enää tähän blogiin - tiedän!
Mutta kun :D!!!!
On tällainen kotisivu kun hahmoset.blogspot.com (klikkaa täällä), josta löytyy todella mukavia virkattuja hahmoja, kissasta kalaan ja kuuluisasta etsivästä leijonaan. Kuva on sieltä lainattu.

Ja työn syntyä voi seurata tekstistä ja kuvista, ja matkan varrella saa lukea miten erilaisia ongelmia ratkaistaan jotta tulos olisi mahdollisimman hyvä.

Aivan erinomainen blogi, mun mielestä. Tämä ei ole mainos :), mutta ilosta haluaa kertoa eteenpäin.
Tietty :)!
Siis: ole hyvä, klikkaa, lue ja inspiroidu, tai vain nauti :)!

Enhän minä enää kirjoita tähän blogiin :)! Mutta kun... kun löysin niin ihanan kirjan kirjastosta, josta on vain pakko kertoa muille, suomen kielellä!

Eli kyseessä on Sanna Vatanen, Neulo virkkaa kirjo jämälangasta!

Kauniita kuvia ja erikoisia malleja ja niksejä.
Mutta...

... se mikä sai minut suureen hymyyn oli esipuhe:

Lukijalle.
Pakastepusseihin pelastettuja langanpätkiä. Pieniä ja pölyisiä lankasykeröitä. Ihailtavan laaja kokoelma aiemmista neuleista jääneitä vajaita lankakeriä. Kymmenen vuotta sitten poistomyynnistä ostettua ale-lankaa. Niin uskomattoman kaunis lankavyyhti, ettei sitä ole raaskittu edes avata, mutta jota joskus pidetään hetki kädessä ja sanotaan "ooh". Ehdotonta langanostokieltoa uhmaten ulkomaanmatkalta hankitut kolme ihan erilaista ja toisiinsa sopimatonta kerää. Kertaalleen jo neulottu, purettu, pesty ja uudelleen keritty pino puserolankaa - tai jos kahteen kertaan, niin sitä ei tunnusteta kenellekään.Mummon kokoelmista jäänyt lapanen. Kasseittain erilaisia ja epämääräisen kokoisia koetilkkuja. Ehkä myös muutama keskeneräiseksi jäänyt neuleen tekele. 
Ja näillä kaikilla tiukempi koskemattomuussuoja kuin tiedustelupalvelun arkistoilla. Silläkin uhalla, että se saattaa herättää perheenjäsenissä vienoja kysymyksiä ja kulmien kohotuksia. Kuulostaako tutulta?

Käy kirjastossa katsomassa kirjaa, tai kirjakaupassa, tai netissä hakemassa lisätietoja kirjailijasta.
Vain vinkkinä, jos on harmaantuntuinen päivä...

Tuntuu siltä, ettei tämä suomenkielinen sivuni oikein kiinnosta ihmisiä.
Joten keskityn ruotsinkieliseen sivuni ylläpitoon. Harmittaa, mutta en ole myöskään ollut kovin aktiivinen itse.
Jos kuitenkin joku haluaa katsoa kuvia, tai lukea ruotsinkielistä tekstiä, niin olette tervetulleita mitthobbyrum.blogspot.com sivuun. Ja jos huomaatte jotain, mistä haluaisitte selitystä suomen kielellä, niin meilaa toki (idegumman[ät]gmail.com), ennemmin tai myöhemmin vastaan!

Hyvää kevään jatkoa kaikille! Ja heppahöperöille oikein mukavaa yhteistyötä hevosten kanssa!

Kiinnostaako horsemanship?
Haluaisitko lukea enemmän hevosen ymmärtämisestä?
Tuntuuko ikävältä kun ratsastuskoulun opettaja käskee sinua lyhentämään ohjasotetta vaikka sinusta tuntuu jo että hevonen "väittää vastaan"?
Itketkö sisälläsi kun joudut "kiristämään" pohkeiden käyttöä?

Ehkä kannattaa lukea yhden TunneHevonen-lehden ja huomata, että on muita keinoja, "pehmeän linjan" puolustajia löytyy ympäri Suomen...
En halua mainostaa tiettyä lehteä, mutta tiedän miten hyvältä tuntuu lukea sellaista, mitä itse ajattelee, kun pitkään aikaan on vain kuullut että "oot liian pehmeä, sun täytyy näyttää että olet pomo". On olemassa pehmeämpi tie yhteistyöhön voimakkaan hevosen kanssa. Se on ehkä pitempi tie, mutta pehmeämpi ja kestävämpi, ja antaa paljon molemmille osapuolille!

Ystävänpäiväkortti. Omatekoista paperia. Akvarellivärejä. Virkattu pitsikukka.
Paperissa näkyvät huonosti revityt paperinpalaset... sydänmuotoinen tumma pala sattui oikeaan paikkaan, sai punaisen kehyksen, voilá! ystävänpäiväsydän!

Ruotsinkielisessä blogissani (mitthobbyrum.blogspot.com) olen kertonut "paperitehtaan" tarinani. Ja se tarina kyllä jatkuu. Vielä muita paperilaatuja pitää kokeilla. Viimeksi huomasin aamupuurokauraryynipaketin olevan mukavaa laatua, pitää kokeilla "Nalle"-paperia seuraavaksi! Aika äkkiä kertyy tarpeeksi paketteja paperimassaksi.

Haluatteko tietää enemmän menetelmästäni? Laita viesti meiliin, niin laitan lyhyen koosteen tekemistäni virheistä :)!

Posliinimaalausta parhaimmillaan. Kolme kissaa kolmesta sukupolvesta posliinitaululla lähetetty polttouunin hoitajalle. Eli nyt saa vain odottaa, ja toivoa että tulos antaa hyvän perustan seuraavaa maalausta varten. Koska kissat on maalattu kaakelilevylle niin värit tahtoo vaaleta aika paljon polttouunissa, kaakelihan imee väriä ihan toisella tavalla kuin muu posliini. Ja tiedän, että minulla on vaikea maalata samaa motiivia toisen kerran, se tahtoo olla vähän yksitoikkoista, haluan aina jotain uutta... Mutta yritän kuitenkin.

Samassa poltossa on pieni kukkaruukku (tai miksei viilipurkki), johon olen "piirtänyt" puutarhakukkiani puutarhani suosikkinurkan tiiliseinää vasten... Siihen tulee siis hosta funkia, orvokkeja, kehäkukkia, liljoja, metsämansikoita, silkkikukkia jne... Jos onnistuu... Paljon värejä kuitenkin seuraavassa maalauksessa. Nyt oli vain mustaa kynänjälkeä. Kyllä minä nautin tästä!